Moi! Eli tässä se minun uuden tarinani ensimmäinen osa sitten on! :D Ja kun asensin simssit uudelleen koneelle, niin minä en tietenkään älynnyt säätää kuvanlaatua hyväksi joten tässä osassa kuvanlaatu ei ole parhainta mahdollista mutta ensi osassa se on paljon parempaa ja selkeämpää laatua =) Siispä, jos se ei haittaa niin voittekin aloittaa lukemisen.

Tässä on suvumme kantaäiti, Maria Havunen. Rahaa ei ole kovin paljoaa, koska Marian perhe on melko köyhä. Nyt Maria on tullut tänne Kaunialaan aloittamaan uuden elämän ja toivoo saavansa hyvän perheen.

Tämän talon Maria sai väsättyä. Se on melko pieni, eikä kalusteitakaan paljoaa sisälle saatu.

Maria meni vähän katselemaan sisään talon näkymiä. Jääkaapissakin on vain pelkkiä purkkiherkkuja.

Sieltähän tulee postinkantaja, ensimmäinen Marian vieras, jos kerkeää jäädä juttelemaan.

"No hei! Minun nimeni on Maria Havunen ja muutin tänne äskettäin. Mikäs sinun nimesi mahtaa olla?" "No moi. Minun nimeni on Aaron, ja tässä on sinulle lehti. En voi jäädä nyt juttelemaan pidemmäksi aikaa, pitää jakaa lehdet koko kaupungille. Nähdään taas myöhemmin!"

Maria katseli lehteä ja siellä oli vapaita työpaikka ilmoituksia. "Hmmm.. Urheilu.. Viihde...Lääketiede.. Lääketiede! Olen aina halunnut tehdä lääketiedettä! Minä soitan, ja anon tätä työpaikkaa."

Ja niin, Maria sai työpaikan! Jee :)

Tässä vähän näkymiä talon sisältä. Eikö olekin hieno? :D aika vähän kalusteita mutta.. Kun ylennykset alkavat tulla nini eiköhän tätä taloa saada vähän paremman näköiseksi.

Maria tultiin toivottamaan tervetulleeksi naapurustoon.. Mie inhoon näitä kun ne tunkee tonne sisälle aina :D

Maria ei paljoaakaan vieraista välittänyt vaan hyppi vesilitäköissä. Aikuisen keho mutta lapsen mieli :D

Lopulta tämä tumma mies ajatteli rueta juttelemaan Marialle. "Terve, oletkin aivan uusi tuttavuus minulle? Oletko vasta muuttanut tänne? Ainiin, ja on kiva tutustua." "Joo, Kyllähän minä vasta tänne muutin, miksikäs muuten olisitte tulleet toivottamaan minut tervetulleeksi naapurustoon, Pöljä!"

Kun vieraat lähtivät, Maria halusi lähteä kaupungille katselemaan paikkoja. Hän soitti taksin hakemaan hänet.

Aivan piakkoin se taksi saapuikin Marian pihalle ja otti Marian kyytiin. Nyt eikun kaupungille!

Kun Maria oli vihdoin päässyt kaupungille hän meni aivan ensimmäisenä sisälle ja näki tämän oudon vekottimen. Maria ei ollut ikinä nähnyt tälläistä juttua omassa kotikaupungissaan, ja hän halusi tietenkin kokeilla.

Siinä kävi tietenkin niin että Maria oli maassa ennenkuin vekotin kunnolla alkoi pyöriäkään. Kuntoa olisi hyvä vähän kohentaa.

Maria tapasi kaupungilla paljon ihmisiä, ja hän halusi kovasti tutustua uusiin ihmisiin, eihän hänellä ollut täällä Kaunialassa ollenkaan vielä kavereita. Tämä mies tässä oli Tatu Broman.

Ilta tuli, ja alkoholijuomien tarjoilu alkoi. Maria halusi maistaa yhden. Hän ei ollut koskaan enne juonut alkoholia, koska hänen perheessään oli kovat säännöt. Nyt kun hän on sitten omillaan niin voi kokeilla kaikkea.

Kun ilta pimeni edelleen, niin discosta alkoi kuulua musiikin pauhantaa ja Maria meni vähän parketille tanssimaan. Dance, Dance!

Kun kello oli jo melkein 11, niin Maria halusi lähteä jo kotiin. Hän soitti taksin.

Päästyän kotiin Marialla oli aivan kamala suden nälkä, mutta jääkaapista ei löytnyt muuta kuin pari purkkiherkkua eikä niillä saa nälkää helposti tapettua.

Olipa raskas päivä Maria ajatteli.. huoohh.. Maria kävi makuulleen sängylle ja nukahti melkein heti..

Keskellä yötä Maria heräsi ällöttävään hajuun, ja ihmetteli että mikä siellä nyt haisi. Hän älysi vasta myöhemmin että hänhän siinä lemusi. Mutta, koska hänellä ei ollut suihkua niin oli pakko peseytyä lavuaarissa.

Aamuvarhaisena alkoi Marian ensimmäinen työpäivä lääketehtaalla.

Tullessaan töistä Maria katsoi postilaattikoa ja se oli täynnä laskuja. Sähkölaskuja, vesi laskuja.. Eihän minulla riitä kohta ruokaankaan rahat!

Maria sai aika hyvän summan rahaa töistä, vaikka laskutkin tuli perään. Näillä rahoilla hän osti suihkun, Vihdoinkin! :)

Mutta mitäs tämä merkitsee.. Postinkantaja, Aaron tuli keskellä yötä Marian luokse käymään.. Eikös hänen pitänyt tulla kylään päivällä??

Maria meni ovelle kun joku pimputti ovikelloa se oli postinkantaja. "No, mutta hei! Mitäs sinä täällä teet keskellä yötä?" " Eihän nyt ole vielä edes yö. Tulin käymään täällä." "Kyllä kello puoli 12 on minulle yö! Voisitkohan tulla vaikka huomenna päivällä käymään koska minulla on aikainen herätys huomenan töihin" "No kyllähän minä voisin tulla, Hei hei."

Maria ei saanut enää kunnolla unta ja heräsi todella varhain aamulla paistamaan leipiä uunissa, mutta ne taisivat olla vähän.. miten sen nyt sanoisin.. kärähtäneet.

Kun hän sai juuri leivät valmiiksi, niin työauto tuli pihaan. "Upsista, En muistanut katsoa kelloa, Anteeksi! Toivottavasti johtaja ei ole vihainen tästä."

Marian saavuttua töistä hän oli iloisella mielellä! Hän sai ylennyksen! Hän on nyt sairaalan johtajan apulainen tai joku sellainen en muista tarkaan :D Mutta nyt hänellä on rahaa ostaa uusia kalusteita!

Hän uudistikin nyt keittiötä, osti uuden pöydän ja uudet tuolit. Kyllä tämä talo tällä menolla kohta suurenee :)

Aivan yllättäen, Marian entinen koulukaveri Hannes soitti Marialle ja pyysi häntä treffeille kaupungille. Hän katsos oli enne Marian poikaystävä, joskus ylä-asteella.

Kaupungille päästyään Maria oli innoissaan. "No hei Hannes!! Onpa kiva nähdä pitkästä aikaa.. ei olla nähty sitten todellakaan pitkään aikaan." "Ei olla ei.. Muistan kyllä hyvin kun mentiin koulubussilla kouluun kun ysiluokan viimeinen päivä koitti" "Minäkin muistan sen mainiosti!" Maria hehkutti. He taitavat sittenkin vielä pitää toisistaan.

Pari tuntia jutellessa Maria ja Hannes alkoivat taas muistaa kun he olivat yhdessä. He vieläkin rakastivat toisiaan, selvästi. Niinkuin näettä, Maria ja Hannes taitavat sittenkin vielä rakastaa toisiaan.. ainakin noista pusuista päätellen.

Maria hyppäsi Hanneksen syliin, ja kysyi: "Ollaanko taas yhdessä?" Hannes vastasi: "noo.. kyllähän me voidaan olla!" :D

Eikä mennyt pitkään niin Maria oli ostanut sormukset ja kysyi Hannekselta: " Haluutko olla minun kanssa kihloissa?" Hannes vastasi: "Voi kyllä minä haluan!"

Niinpä, Maria löysi sielunkumppaninsa nopeasti. Katsotaan milloin tulee häät. Toivottavasti he ovat sitten onnellisia tästä. (ps. varmaan ihmettelitte että minkä takia ne rakastu noin nopeasti ja kihalutu. No sen takia koska miulta hävin 5. kuvaa tästä välistä. Mutta ei kai se haittaa?)

Maria soitti taksin, ja oli todella onnellinen. Hän mietti mielessään jo että milloin Hannes tulee Marian luo asumaan? Ken tietää, jos tulee ollenkaan. No kyllä se tulee :D se oli vitsi.

Maria nousi taksiin ja taksi kiitää jo kotia kohti.

Siinäpä se ensimmäinen osa sitten oli :D toivottavasti tykkäsitte ja muistakaa huomautaa kirjotusvirheistä. Ja ppydän vielä kerran anteeksi kuvanlaatuani. En älynnyt säätää sitä kuvanlaatua hyväksi. Mutta ensi osassa vamrasti kuvanlaatu on paremoi ja kuvat ovat isompia. Ensi osassa kerrotaan lisää Mariasta ja Hanneksesta. Ja että joko suvumme ensimmäinen vauva syntyisi? Sen näette sitten. :)